Ajankohtaista

Tekoäly on vaativa keskustelukumppani

Inhimillisen vuorovaikutuksen lainalaisuudet on mallinnettu. Miten hyvin ne pitävät paikkansa, kun keskustelukumppanina onkin tekoäly, kuten paljon esillä ollut ChatGPT?

Kirjassa Kasvata vaikutusvaltaasi – vahvan vaikuttamisen opas julkistettu Vahvan vaikuttamisen malli perustuu viestintäalan tutkimuksiin, alan tietokirjoihin sekä tuhansien ihmisten kanssa jaettuihin valmennuskokemuksiin. Mallissa on kuusi osatekijää - luottamus, läsnäolo, suunta, viestit, dialogi ja työn merkitys - jotka hakevat perusteensa ihmisten välisen kanssakäymisen luonteesta.

Mutta kuinka hyvin malli ja sen osatekijät pitävät pintansa, kun siirrytään ihmisten ja tekoälyn väliseen vuorovaikutukseen? Kuinka ihminen ja kone rakentavat dialogia keskenään?

Japanilaiset ovat vuosia puhuneet viidennestä, niin sanotusta superälykkäästä yhteiskunnasta. Sen kehittäminen vaatii tiedon jakamista ja uusien teknologioiden hyväksikäyttöä. Uudenlainen ja monitasoinen vuorovaikutus on tulevan kehityksen ytimessä. Mutta onko tekoäly samaa mieltä - haluaako sekin hyödyntää dataa ja jakaa tietoa kuten sen inhimillinen keskustelukumppani? Osin kyllä, osin ei. Vastausta voi etsiä Vahvan vaikuttamisen mallin pohjalta.

Mallin perustassa ovat luottamus ja läsnäolo. Luottamusta tarvitaan, jotta osapuolet tuntevat olonsa psykologisesti turvalliseksi, uskaltavat sanoa mielipiteensä ja uskovat samalla siihen, että sovitut asiat toteutetaan. Luottaako ihminen koneeseen, tekoälyyn? Entä luottaako tekoäly ihmiseen?

Lopulta vastuu on meillä ihmisillä. Tähän asti tekoälyn kehitystä ovat ohjanneet itsekkäät motivaatiot. Kun kehittämämme tekoäly sisältää eri näkökulmia – laskentatehon ohella myös moraalin ja vastuullisuuden – yhteistyön lopputulokset voivat olla kestäviä ja tuloksellisia.

Läsnäolon osalta, yhteysongelmia ja teknisiä vikoja lukuun ottamatta, kone on aina läsnä, valmiina palvelemaan sataprosenttisesti, antaen kaiken huomion käyttäjälleen. Mutta jotain tuntuu puuttuvan. USA:n puolustustutkimuslaitoksen DARPAn kolmannen aallon tekoälyssä ihmisen ja koneen suhde nähdäänkin symbioottisena, toinen toisiaan täydentävänä.

Entä suunta? Kun tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä tavoitteista käydään keskustelua, tärkeään rooliin nousee ennakointi. Se on kykyä nähdä, miten asiat ovat muotoutumassa ja kykyä vaikuttaa siihen, miten asiat kehittyvät. Tekoäly laskee vaihtoehdot ihmistä nopeammin ja tarkemmin, mutta siltä puuttuu inhimillinen luovuus ja hulluus. Ongelmaksi voi muodostua myös se, että tekoäly ei ole neutraali toimija vaan se tarjoaa meille itse suodattamaansa tietoa. Se valitsee ja ohjaa valintoja.

Viestien osalta törmätään samaan problematiikkaan. Ihmiset käyttävät koneita tiedon etsimiseen ja ulkoistavat samalla tekoälylle sen, mikä on arvokasta tietoa välitettäväksi. Tämän myötä ne, joilla on kyky määrittää ja viestiä, miten muut mieltävät maailmansa, käyttävät suurta valtaa. 

Dialogi on yhteisen ymmärryksen rakentamista. Tässä inhimillinen vuorovaikutus voittaa vielä ihmisen ja koneen välisen keskustelun. Jälkimmäisestä puuttuu sanaton viestintä lähes kokonaan ja esimerkiksi sanojen tulkinnallisuus ja monimerkityksellisyys eivät koneelle aukea. Moni on aloittanut keskustelun asiakaspalvelun chatbotin kanssa, ja koneälyn loputtua chattailu on siirretty ihmisen hoidettavaksi. Dialogi on vaikuttamisen kovaa ydintä ja samalla taitolaji. Tekoälyllä on vielä matkaa ihmisen tasolle.

Kokemus työn merkityksellisyydestä lisää työmotivaatiota ja sitoutumista. Koneiden ansiosta suuri osa arjen rutiineista hoituu tekoälyn avulla, ja ideaalitilanteessa tämä jättää aikaa merkityksellisemmälle tekemiselle. Samalla tämä tuo eteen monia uhkia: passiivisuus lisääntyy, osallistuminen vähenee ja tunteet irtoavat tekemisestä. Uhkien myötä kokemus työn merkityksellisyydestä vähenee. Tällä voi olla haitallisia seurauksia ihmisten sitoutumiseen työhönsä.

Vaikuttaminen on sydämen asia, koska ihmiset tekevät päätöksensä aivojen tunnelohkossa. Jos päätöksiä ei ole hyväksytty tunnetasolla, niitä ei ole hyväksytty lainkaan. Tunteisiin vaikuttamisessa ihminen on vielä toistaiseksi tekoälyä parempi. Mutta tekoäly kehittyy huimaa vauhtia ja kun se kykenee ymmärtämään tunteita, se osaa niihin myös vaikuttaa. Tällöin ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus on tehokkaampaa – ja vaativampaa.